Hack the Lab Weekend Edition: Toinen päivä

“Kel’ harrastus on, se harrastuksensa kärsiköön.”

Kirjoittelen tätä postausta klo 23:48 illalla, koska päivä on jälleen ollut PITKÄ. Joka rööri on kyllästetty kaikista mahdollisista materiaaleista jauhaantuneella pölyllä enkä ihmettelisi, vaikka olisin jonkun ullakon hiiren esi-isän kuivuneet ruumispölytkin impannut. Olen antanut kaikkeni, ja niin on muukin porukka.

Tänään on kuitenkin saavutettu lähes kvanttihypyn veroisia edistysaskeleita. Vanhat seinät ovat poissa ja uusi kaipaa enää muutamaa tolppaa, villoja ja kipsilevyjä. Ovikonekin on asennettu ja vaikuttaa toimeliaalta.

Väliseinä etenee

Oven räplääjät

Päivä oli vaatia viisi uhria, kun puupuolen ovia asennettaessa Mikaelin sormet meinasivat jäädä oven väliin. Onneksi selvittiin säikähdyksellä, mutta kipeät ne varmasti ovat.

Vaikka olo on kuin yhdeksännestä kerroksesta asfalttiin paiskautuneella kananmunalla, jota joku pulu on käynyt hiukan nokkimassa, niin olen onnellinen. Olen taas saanut harrastustoiminnan varjolla leikkiä hengenvaarallisilla välineillä, hakata, potkia ja muutenkin puuhata kaikkea, mitä normaalissa kotitaloudessa ei ole suotavaa puuhata. Naapuritkin tykkäävät kun käy kotona vain nukkumassa.

Loppuun muutama kuva vielä, ennen kuin nukkumatti kolkkaa kirjoittajan